Halloweenkynnet(kö?)

Pitihän munkin lähteä tavoittelemaan Zigi Ztylen halloweenkisan palkintoa. Finaaliin en päässyt, mutta ei se tällä kertaa paljoa jäänyt harmittamaan. En millään meinannut keksiä minkälaiset kynnet teen. Mulla ei oikein ole mitään halloweenkoristeita, eikä mun kliseiset kurpitsaideat oikein toimineet. Jotenkin päädyin sitten tekemään ihan simppelit kynnet, joissa on pohjalla Models Ownin Emerald Black. Vihreä ei oikein tule esiin muuta kuin oikein kirkkaassa valossa. Tämä kuva myös ehkä vähän hämää ja saa Emerald Blackin näyttämään kokonaan mustalta. Todellisuudessa se näyttää tavallisessa luonnonvalossa todella todella tummanvihreältä, ehkä jopa likaisen mustalta. Edellisen postauksen viimeisessä kuvassa mun sormi näkyykin ohimemennen ja lakan väri tulee paremmin esille. Tässä nähdään taas nämä mun kuvaustaidot... xD

Koristeeksi leimasin nimettömiin hämähäkinverkot ja muihin kynsiin laitoin siirtokuvia. Itse tykkäsin paljon näistä kynsistä, vaikka nämä onkin tällaiset aika hillityt ja simppelit. Halloween on musta muutenkin enemmän sellanen amerikkalaisten juttu, eikä sitä ainakaan meillä mitenkään vietetä (öh, silti oon lähdössä viikonloppuna kaverin mökille halloweenpartyihin? :D). Mulle halloween on kuitenkin vaan tavallinen päivä. :) Ehkä sitä vois kumminkin veljen säikäyttää jotenkin...

Alennusten uhri

Innostuin tilailemaan vähän kynsijuttuja Cesarsin ja Mimaxin aleista.

Cesarsilta tilasin kolme Color Clubin lakkaa; siniharmaan Hydrangea Kissin, violetin Lavendarlingin ja sinisen Sky High:n. Kaikki noista oli mun himotuslistalla, joten hyvä että tulivat alennukseen. Tuo Sky High kiiltelee tosi kauniisti tuolla mun lakkahyllyssä.

Alesta tarttui mukaan myös kaksi Konadin laattaa, m54 ja m68. Alejuttujen lisäksi tilasin uuden pikakuivattavan, koska vanha oli jo sen verran liisteröitynyttä. Cesarsin pikakuivattajalla on musta hyvä hinta/laatusuhde, mutta läpinäkyvä purkki olisi paljon nykyistä kätevämpi. Näin viime yönä jopa unta, että tämä purkki olisi muuttunut läpinäkyväksi. :D Joo, ehkä mulla on ongelmia.

Mimaxilta tilasin alennukseen tulleen paljettihyrrän. Paljetit on musta niin nättejä, vaikka käytänkin niitä aika harvoin. Samalla mun oli pakko vähän kartuttaa mun siirtokuvakokoelmaa.

Etusormi vertailukohtana.

Ja tietenkin meriaiheista pitää olla, kun kerta sinistä lakkaa tykkään käyttää. Lohikäärmeet on toinen heikkous, samoin kuin leivonnaiset. Ruusut lähti mukaan, koska päähän iski sellainen ajatus, että ne varmaan sopisivat äitille (vaikka se ei kynsijutuista oikeen välitäkään).
Mun piti tilata myös pari purkkia hilesekoituksia, joita olen viime aikoina kuolannut, mutta minä onneton unohdin. Unohdin myös tilata leimauslaattoja. Joskus tuntuu, että mun pää on täynnä reikiä ja itse päänkin varmaan unohtaisin aamulla kotiin, jos se ei olisi hartioissa kiinni. Pitänee vissiin tehdä uusi tilaus, mutta vasta sitten kun jotain muuta kivaa tulee alennukseen. ;)

Toiset kynnet äitille

Tässä on vielä yksi julkaisematta jäänyt lakkaus, jonka tein äitille. Olin vähän yllättynyt, kun äiti halusi siniset kynnet, koska tähän mennessä on aina pitänyt olla punaista. Mikäs siinä, vaihtelu kuulemma virkistää.

Lakkasin kynnet Color Clubin magneettilakalla, jota en vielä kunnolla ole päässyt kokeilemaan. Näissä kynsissä käytin sitä kahteen kynteen. Ja kuten silloin totesin, ei ole ainakaan tämä Color Clubin magneettilakka yhtä hyvä kuin Laylan. Yksi kerros riitti peittämään, mutta kuvio meinasi jäädä aina liian hailakaksi, vaikka toimin nopeasti ja pidin magneettia niin lähellä kynttä kuin pystyi.
Päätimme leimata kynsiin kuvioita, koska niiden kanssa ei ole irtoamisvaaraa, toisin kuin tarrojen ja strassien. Äiti olisi halunnut kynsiin perhosen laatasta m66, mutta en millään saanut kuviosta kokonaista. Sillä kuviolla on jotain mua vastaan. Perhosten sijaan leimasimme sitten tähtiä laatoista m82 ja m85, ja ne onnistuivat ihan hyvin. Olisin halunnut lisätä kynsiin vielä muutaman hopeisen hilehippusen, mutta äiti ei jaksanut istua pöydän ääressä niin pitkään, että olisin saanut ne laitettua. Äiti kuitenkin tykkäsi kynsistään, oli hileitä eli ei.

Ensimmäinen one stroke -kokeilu

Kuten otsikosta jo käy ilmi, kokeilin ensimmäistä kertaa one stroke -tekniikkaa, ja voin sanoa että se on paljon vaikeampaa miltä näyttää. Harjoittelin ensin kauan paperille, mutta en siitä huolimatta vielä oikein sisäistänyt tekniikkaa. Vaikeaa... Akryyliväreissä on kuitenkin se hyvä puoli, että jos kuva menee aivan pieleen, värin saa helposti pestyä pois.

Kynsillä mulla on China Glazen Thunderbird, joka on upea syvänpunainen shimmerinen lakka. Thunderbird on minusta naisellinen ja kaunis, mutta tummahkon sävynsä vuoksi hillitty. Mutta siltikin näyttävä! Useampi ihminen on sitä jo ihaillut ja itsekin välillä unohdun tuijottelemaan sitä. Minusta tämä on just täydellinen punainen syksyyn.
One stroke -koristelut päätin tehdä hetken mielijohteesta. Maalasin jotain punavalkoisia kukansukuisia juttuja, jotka reunustin mustalla ja lisäsin lopuksi strasseja ja pieniä pisteitä dotting toolilla.
Itse tykkään kynsistä kovasti, vaikka tämä mun siveltimen käyttö on vielä sen verran haparoivaa, että kynsiä pitää katsoa kaukaa. Ja ei puhettakaan, että olisin ruvennut maalaamaan toista kättä. En osaa edes kirjoittaa vasemmalla kädellä.

Huomasitte muuten varmaan, että kynnet ovat hiukka lyhentyneet. Pari kynttä lohkesi ja lyhensin niitä sitten oikein kunnolla. Ihan kiva olla vaihteeksi lyhyillä kynsillä. Niillä on helpompi kirjoittaa koneella ja puhelimella, ja lisäksi punainen sopii mun mielestä paremmin lyhyisiin kuin pitkiin kynsiin.

Pilvihattarakynnet

Osallistuin Pilvihattaraa -blogin lakkauskilpailuun ja kynteni selvisivät finaaliin asti 14 muun joukossa. Kilpailussa on mielestäni monia ihania kynsiä ja tosi kova taso. Ensimmäisessä lauseessa olevasta linkistä voi käydä äänestämässä suosikkiaan, tai ainakin katsomassa kilpailijoiden luomuksia.

Kilpailun teemana oli pilvihattaraa. Ensin aihe tuntui vaikealta, mutta keksinkin aika äkkiä minkälaiset kynnet teen.

Lakkasin kynnet Ghina Glazen Want My Bawdylla, ja tuputtelin meikkisienellä valkoista lakkaa kynsien kärkiin ja/tai juureen ja vähän hopeista valkoisen rajalle. Maalasin vielä akryyliväreillä kiekuroita. Eihän niistä ihan yhtä hienoja tullut kuin Tartofraisessa, mutta itse olen oikein tyytyväinen. Lisäsin vielä sinisiä ja hopeisia strasseja ja erikokoisia hileitä. Tykästyin muuten hirveästi noihin hopeisiin strasseihin. Ne on niin kirkkaita vielä päällyslakankin alla! Sain niitä kerran kaupanpäällisiksi eräästä nettikaupasta.
Itse siis tykkäsin kynsistä, mutta mun valokuvaamisessa on vielä toivomisen varaa. Otin varmaan 30 kuvaa, ja paras oli silti yllä oleva kuva, vaikka ainakin musta kynnet vähän hukkuu taustaan. Hyvä minä. :D

Sen lisäksi, että olen sukka ottamaan kuvia, niin meidän kamera ei suostunut tallentamaan Want My Bawdyn oikeaa sävyä. Voitte verrata ylempää kuvaa, jonka värejä yritin säätää oikeaan suuntaan, ja alempaa muokkaamatonta kuvaa. Vaikka eipä niissäkään paljon eroa ole.

 

Want My Bawdy on mielestäni kivan värinen, hieman violettiin sävähtävä, mutta kuitenkin sininen, lakka. Se tarvitsee sellaiset kolme kerrosta peittämään.

Tämä on nyt tämmöinen pikaselostus, anteeksi vain. :D Mulla on kiire juomaan kuumaa teetä ja lukemaan Teemestarin kirja -nimistä romaania. Mikäs sen täydellisempää puuhaa sateiseen ja koleaan syyspäivään.