Ei sen pöllömpää

Mun versio pöllömanikyyrista. Halusin osallistua Nails And Lifen syksyaiheiseen kynsikilpailuun, enkä sitten keksinyt muuta kuin pöllöjä.

Aika hauskat näistä musta tuli. Nimettömän kanssa mulle sattui pieni ajatuskatkos ja pistin pohjaväriksi väärän värin. En jaksanut kuitenkaan ruveta enää tekemään alusta, joten annoin olla. Höyhenen "lainasin" iskän perholaatikosta. Se oli vähän hankala kiinnittää, kun siitä meinasi jäädä noita karvoja sojottamaan. Kyllä se kuitenkin parilla lakkakerroksella suostui asettumaan. Huomasin myös, että mitä ohuempaa ja hennompaa höyhentä käyttää, niin sitä helpompi se on saada taipumaan nätisti tuohon kynnen pinnalle. Jätin höyhenen kärjen sojottamaan tuolleen kivasti kynnen yli ja ihan kunnossa se selvisi yön ja suihkun yli.
Tuo keskimmäinen pöllö näyttää ihan sekopäältä (ois pitänyt tehdä sille vielä sellaset stylet puskakulmakarvat) ja pikkurillin pöllö katsoo kieroon. :D Etusormen harmaa pöllö on sitten varmaan se viisain.

100 lukijaa!

Sadan lukijan raja meni rikki ja se on sellanen saavutus, että haluan kiittää kaikkia teitä lukijoita, uusia ja vanhoja, sekä myös anonyymilukijoita. Kiitos, että ootte seuranneet mun juttuja ja toivottavasti niistä on ollut teille jotain iloa tai hyötyä. Ja erityiskiitos vielä niille, jotka ovat ilostuttaneet minua kommenteillaan. Toivottavasti mun jutut on tulevaisuudessakin sellaisia, että niitä jaksaa lukea. Ja mullehan saa aina laittaa palautetta ja kritiikkiä ja sillä tavalla auttaa mua kehittämään tätä blogia. Kiitos ja kumarrus!
Huomasin myös, että blogi täytti kaksi päivää sitten yhden vuoden! Kylläpä se aika on mennyt äkkiä, tuntuu, että vastahan minä tämän blogin tein. Kun aloitin tämän blogin, mulla oli ehkä 30 lakkaa ja joitakin kynsitarroja, hileitä, sabluunoita ja strasseja. Nyt lakkoja on jo päälle sata ja koristelaatikkoakin on pitänyt vaihtaa isompaan useamman kerran. Paljon uutta on kyllä tullut opittua täällä blogimaailmassa ihan muiden blogeja lukemalla ja itse kokeilemalla. Kertaakaan en ole joutunut katumaan kynsiblogin perustamista.
Koska postaukset ilman kuvia on vähän tylsiä, niin lätkäsen tähän vielä pari tänään ottamaani kuvaa meidän koiruudesta. Sillä oli taas niin paljon energiaa, että ei mitään rajaa. Olisi vaan halunnut hyppiä ja juosta ja leikkiä. Pikkunen. <3

Siru lähettää pusuja.

Aiheena rakkaus

Tein kynnet Lepikossa kuhisee -blogin kynsikilpailuun, jossa kynnet piti toteuttaa runon pohjalta. (Tästä näet kaikki osallistuneet lakkaukset ja voit myös äänestää suosikkiasi.) Jokaisessa kolmessa annetussa runossa oli aiheena rakkaus. Ensin tuli vähän sellanen fiilis, että en kai minä mitään lässyn lässyn kynsiä osaa tehdä. Noh, teinpähän kuitenkin ja vaikka ovat pinkit, prinsessamaiset ja näissä on paljon härpäkkeitä, niin tämä tyttö tykkää näistä.

Ensin lakkasin kynsille kerroksen Isadoran Sublime Lilya, joka on mitäänsanomaton nudelakka, ja tein Color Clubin Blushing Rosella puolikuumanikyyrin. Ja täytyy sanoa, että vaikka väri on oikein nätti, lakan laatu on huono. Lakka on aika lirua, eikä levity tasaisesti. Jouduin laittamaan lakkaa peräti neljä kerrosta, että väristä tuli tasainen. Vaaleanpunaisen päälle tein tollasia paksuja raitoja Color Clubin I Can't Believe It's Tofu -minilakalla, joka on väriltään jotain punaisen ja pinkin väliltä ja siihen pistin vielä hopeahilelakkaa päälle.
Kaikkein kivoin osa oli tietysti koristelu. En edes uskalla laskea paljonko mikrohelmiä ja strasseja näihin meni. En ole aikaisemmin tainnut käyttää mihinkään mun lakkaukseen näin paljoa sälää. Ja muutaman mikrohelmen onnistuin vielä tiputtamaan lattialle, ja vaikka minä ja iskä niitä sieltä taskulamppujen kanssa könyttiin, niin ei löytynyt. (On se kiva, kun ollaan molemmat niin pihejä säästeliäitä, että ryömitään vaikka pöydän alla lamppujen kanssa, että yksi mikrohelmi löytyisi.)
Mutta siis, tykkään kovasti näistä kynsistä. Vähän vaihtelua siihen minkälaisia kynsiä yleensä tykkään tehdä (en kovin usein käytä pinkkiä, hileitä tai paljon strasseja). Päällyslakka oli vähän hankala laittaa, kun se meinasi vain kasautua noiden helmirivien väliin ja valua kynsinauhoille ja kynnen sivuun. Nimettömän strassit ovat pysyneet tiukasti kiinni jo useamman päivän, mutta muutama mikrohelmi on kynsien reunoilta jo pudonnut.
Mitäs tykkäätte, onko hyvät vain menikö jo överiksi?

Halloweenkynnet(kö?)

Pitihän munkin lähteä tavoittelemaan Zigi Ztylen halloweenkisan palkintoa. Finaaliin en päässyt, mutta ei se tällä kertaa paljoa jäänyt harmittamaan. En millään meinannut keksiä minkälaiset kynnet teen. Mulla ei oikein ole mitään halloweenkoristeita, eikä mun kliseiset kurpitsaideat oikein toimineet. Jotenkin päädyin sitten tekemään ihan simppelit kynnet, joissa on pohjalla Models Ownin Emerald Black. Vihreä ei oikein tule esiin muuta kuin oikein kirkkaassa valossa. Tämä kuva myös ehkä vähän hämää ja saa Emerald Blackin näyttämään kokonaan mustalta. Todellisuudessa se näyttää tavallisessa luonnonvalossa todella todella tummanvihreältä, ehkä jopa likaisen mustalta. Edellisen postauksen viimeisessä kuvassa mun sormi näkyykin ohimemennen ja lakan väri tulee paremmin esille. Tässä nähdään taas nämä mun kuvaustaidot... xD

Koristeeksi leimasin nimettömiin hämähäkinverkot ja muihin kynsiin laitoin siirtokuvia. Itse tykkäsin paljon näistä kynsistä, vaikka nämä onkin tällaiset aika hillityt ja simppelit. Halloween on musta muutenkin enemmän sellanen amerikkalaisten juttu, eikä sitä ainakaan meillä mitenkään vietetä (öh, silti oon lähdössä viikonloppuna kaverin mökille halloweenpartyihin? :D). Mulle halloween on kuitenkin vaan tavallinen päivä. :) Ehkä sitä vois kumminkin veljen säikäyttää jotenkin...

Alennusten uhri

Innostuin tilailemaan vähän kynsijuttuja Cesarsin ja Mimaxin aleista.

Cesarsilta tilasin kolme Color Clubin lakkaa; siniharmaan Hydrangea Kissin, violetin Lavendarlingin ja sinisen Sky High:n. Kaikki noista oli mun himotuslistalla, joten hyvä että tulivat alennukseen. Tuo Sky High kiiltelee tosi kauniisti tuolla mun lakkahyllyssä.

Alesta tarttui mukaan myös kaksi Konadin laattaa, m54 ja m68. Alejuttujen lisäksi tilasin uuden pikakuivattavan, koska vanha oli jo sen verran liisteröitynyttä. Cesarsin pikakuivattajalla on musta hyvä hinta/laatusuhde, mutta läpinäkyvä purkki olisi paljon nykyistä kätevämpi. Näin viime yönä jopa unta, että tämä purkki olisi muuttunut läpinäkyväksi. :D Joo, ehkä mulla on ongelmia.

Mimaxilta tilasin alennukseen tulleen paljettihyrrän. Paljetit on musta niin nättejä, vaikka käytänkin niitä aika harvoin. Samalla mun oli pakko vähän kartuttaa mun siirtokuvakokoelmaa.

Etusormi vertailukohtana.

Ja tietenkin meriaiheista pitää olla, kun kerta sinistä lakkaa tykkään käyttää. Lohikäärmeet on toinen heikkous, samoin kuin leivonnaiset. Ruusut lähti mukaan, koska päähän iski sellainen ajatus, että ne varmaan sopisivat äitille (vaikka se ei kynsijutuista oikeen välitäkään).
Mun piti tilata myös pari purkkia hilesekoituksia, joita olen viime aikoina kuolannut, mutta minä onneton unohdin. Unohdin myös tilata leimauslaattoja. Joskus tuntuu, että mun pää on täynnä reikiä ja itse päänkin varmaan unohtaisin aamulla kotiin, jos se ei olisi hartioissa kiinni. Pitänee vissiin tehdä uusi tilaus, mutta vasta sitten kun jotain muuta kivaa tulee alennukseen. ;)

Toiset kynnet äitille

Tässä on vielä yksi julkaisematta jäänyt lakkaus, jonka tein äitille. Olin vähän yllättynyt, kun äiti halusi siniset kynnet, koska tähän mennessä on aina pitänyt olla punaista. Mikäs siinä, vaihtelu kuulemma virkistää.

Lakkasin kynnet Color Clubin magneettilakalla, jota en vielä kunnolla ole päässyt kokeilemaan. Näissä kynsissä käytin sitä kahteen kynteen. Ja kuten silloin totesin, ei ole ainakaan tämä Color Clubin magneettilakka yhtä hyvä kuin Laylan. Yksi kerros riitti peittämään, mutta kuvio meinasi jäädä aina liian hailakaksi, vaikka toimin nopeasti ja pidin magneettia niin lähellä kynttä kuin pystyi.
Päätimme leimata kynsiin kuvioita, koska niiden kanssa ei ole irtoamisvaaraa, toisin kuin tarrojen ja strassien. Äiti olisi halunnut kynsiin perhosen laatasta m66, mutta en millään saanut kuviosta kokonaista. Sillä kuviolla on jotain mua vastaan. Perhosten sijaan leimasimme sitten tähtiä laatoista m82 ja m85, ja ne onnistuivat ihan hyvin. Olisin halunnut lisätä kynsiin vielä muutaman hopeisen hilehippusen, mutta äiti ei jaksanut istua pöydän ääressä niin pitkään, että olisin saanut ne laitettua. Äiti kuitenkin tykkäsi kynsistään, oli hileitä eli ei.